Blogi

Blogi → Sisälogistiikan kehittäminen pienillä askelilla (ja mitä ne askeleet voisivat olla) 

Sisälogistiikan kehittäminen pienillä askelilla (ja mitä ne askeleet voisivat olla) 

Oletko ikinä lukenut, kuinka sisälogistiikkaa on kehitetty valtavin harppauksin investoimalla uuteen tietojärjestelmään tai valtavaan varastorakennukseen ja kalliiseen varastoautomaatioon? Näistä kirjoituksista saa käsityksen, että merkittävän kehityksen saavuttamiseksi tarvitaan aina suuren mittaluokan kehityshanke? Tämähän ei tietenkään ole koko totuus. Suuria kehitysprojekteja on mukava muistella, koska niissä on usein vaikuttavat tulokset ja niihin liittyy paljon hienoja tilanteita. Vaikka suurista hankkeista usein tulee suurimmat tulokset, se ei tarkoita sitä, etteikö pienillä parannuksilla voitaisi päästä yhtä hyviin lopputuloksiin. Pieniä parannuksia pitää vaan tehdä määrällisesti enemmän ja useammin. Pienissä parannuksissa on sekin hyvä puoli, että niiden toteuttaminen ei vaadi paljon resursseja kuin massiiviset kehitysprojektit.  

Juuri tämä on jatkuvan parantamisen idea. Ei kuvitella laitettavan prosesseja kerralla kuntoon, vaan vähin erin, yksi asia kerrallaan, liikutaan parempaan suuntaan. Pieniä parannuksia on helpompi tunnistaa ja toteuttaa kuin yrittää muuttaa suuria kokonaisuuksia kerralla. Parhaimmillaan pienet parannukset ehditään tehdä varsinaisen työajan ohessa ilman ulkopuolista apua. Lisäksi pienet muutokset on helppo palauttaa takaisin lähtötilanteeseen, mikäli huomataan ettei muutos johtanutkaan halutun laiseen lopputulokseen. Suuremmat muutokset vaativat yleensä oman aikataulun ja enemmän tekeviä käsiä. Eikä usein ole edes mahdollista keskeyttää koko toimintaa suurien muutosten tekemiseksi, tai hanke pitää aikatauluttaa seuraavan kesäseisakin ajaksi. 

No mistä niitä pieniä parannuksia sitten kannattaa etsiä? Otetaan pari esimerkkiä. 

Esimerkkejä sisälogistiikan kehittämisestä

Varaston työajasta tyypillisesti suurinta hukkaa on paikasta toiseen siirtyminen. Tätä voidaan minimoida järjestämällä varastopaikat uudelleen menekin mukaan. Aina ei kuitenkaan tarvitse opetella ABC-XYZ-analyysin tekemistä ja myllätä kaikkien nimikkeiden säilytyspaikkoja. Sen sijaan voidaan aloittaa varmistamalla, että edes suurimman menekin nimikkeet varastoidaan lyhyimmän siirtoetäisyyden päässä. Ja että ne nimikkeet, joihin ei ole koskettu pitkään aikaan, on siirretty johonkin kauemmas eniten kuljetuilta käytäviltä. Suurin säästöpotentiaali on nimenomaan niissä nimikkeissä, joita käsitellään eniten (tai käänteisesti niissä nimikkeissä, joita käsitellään vähiten). 

Mikäli käytössä on automaattivarastoja, varmistetaan että niistä otetaan mahdollisimman paljon hyötyä irti. Sen sijaan, että investoidaan uusiin automaatteihin, tarkastetaan että olemassa olevissa automaatissa varastoidaan sellaisia tuotteita, jotka hyötyvät automaatin ominaisuuksista eniten. Mikäli automaatin on tarkoitus säästää tilaa, siirretään automaattiin pieniä hitaasti kiertäviä nimikkeitä. Mikäli automaatin on tarkoitus säästää työaikaa, siirretään automaattiin nopeasti kiertäviä nimikkeitä, että niiden kerääminen on nopeampaa. 

Monissa varastoissa tietojärjestelmien käyttö on suuri osa päivittäistä työtä. Järjestelmän käytön tehostamisessa on siis suuri säästöpotentiaali. Koko järjestelmän uusimisen sijaan kannattaa miettiä hyödynnetäänkö nykyisen järjestelmän kaikkia ominaisuuksia kunnolla. Monet varastonhallintajärjestelmät tarjoavat useita vaihtoehtoja esimerkiksi varastokeruun suorittamiseen. Järjestelmä saattaa tarjota mahdollisuuden tulostaa paperiset keruulistat, mutta sama järjestelmä voi ihan hyvin tukea myös paperitonta keruuta. Lisäksi moni järjestelmä antaa käyttäjien kerätä useita keruulistoja samaan aikaan. Monilistakeruuseen siirtymällä on monessa varastossa säästetty paljon varastotyöntekijöiden edestakaiseen liikkumiseen kuluvaa työaikaa. 

Myös erilaisten raporttien tekemiseen voi kulua paljon työaikaa. Tietojärjestelmissä saattaa olla hyödyntämättömiä raportointiominaisuuksia, joita hyödyntämällä raportin tekemiseen kuluvaa aikaa saadaan pienennettyä. Esimerkiksi työntekijäkohtaisten suoritemäärien mittaaminen vie paljon työaikaa, mikäli kaikki tieto kerätään manuaalisesti. Ainakin osa tiedoista pitäisi pystyä keräämään järjestelmästä automaattisesti, kunhan raportointiominaisuudelle on osattu kertoa oikeat parametrit. 

Varastoon jalkautuminen kannattaa aina. Prosessien etenemistä seuraamalla ja työvaiheita syynäämällä tulee ilmi aikasyöppöjä ja pullonkauloja, joiden korjaaminen parantaa tehokkuutta ja lisää työn tekemisen mielekkyyttä. Monet työvaiheet ovat hyvin manuaalisia eikä niihin liity siirtymistä tai tietojärjestelmien käyttöä. Se ei silti tarkoita, etteikö niistäkin voisi löytyä kehitettävää. Manuaaliseen työhön käytettyä aikaa voidaan optimoida esimerkiksi niputtamalla useita lyhyitä työvaiheita samaan vaiheeseen ja käyttämällä sopivia työkaluja, joita säilytetään kätevästi työpisteellä. Parhaat kehitysideat syntyvät usein niiltä ihmisiltä, jotka ovat kiinteimmin tekemisissä työvaiheen kanssa. 

Haluatpa sitten kehittää sisälogistiikkaasi suurella kertarysäyksellä tai pienin askelin, Ziirrolta löytyy kehitysinsinööri etsimään ja toteuttamaan juuri oikean kokoiset parannukset. 

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Matti Pitkäranta

Kehitysinsinööri,
partner

+358 50 4388944
Matti Pitkäranta