Blogi

Blogi → Varastopaikoituksen ABC-analyysi

Varastopaikoituksen ABC-analyysi

Kollegani Matti kirjoitti pari viikkoa sitten blogin varastopaikkamerkinnöistä. Tästä sain inspiraation kirjoittaa blogia mielenkiintoisesta varastopaikoituksen analytiikasta.

Nimikkeiden paikoitus ei ole varaston tehokkuuden kannalta ihan mitätön asia. Nimikkeiden sijoittelu on erittäin tärkeä osa varaston tehokasta toimintaa. Yrityksen tuotteista riippuen varastoitavia nimikkeitä saattaa olla useita tuhansia, tuhansilla eri varastopaikoilla.  Huonolla paikoituksella saattaa siis pahimmillaan olla kuukaudessa kymmenien tuntien hukkaa aiheuttava vaikutus – riippuen volyymeista. Turha liike on turha kulu.

Hyvä abc-analyysi perustuu validiin dataan

Hyvin usein nimikkeiden varastoinnissa pätee Pareton 80/20 sääntö. Eli 20 % nimikkeistä aiheuttaa 80 % kaikesta vuosikulutuksesta. Tämä sääntö osoittaa, että kaikkia varastoitavia nimikkeitä ei välttämättä ole tarve optimoida. Yleensä riittää, että A-luokan nimikkeet ovat optimoidulla paikoilla, mutta joskus voi olla hyvä jakaa nimikkeet tarkemmin 50–30–20 (ABC). Tämä on hyvä lähtökohta ABC-analyysiksi. Seuraavassa vaiheessa datan hyödyntäminen korostuu: varaston hukka (turha kulu) saadaan vähennettyä minimiin, mitä parempaa dataa on hyödynnettävissä ja mitä parempia päätöksiä teet sen perusteella. Yhden numeron perusteella harva tekee hyviä päätöksiä. Oman toimialan ja bisneksen tunteminen (mm. sesonkien vaikutukset) auttavat näkemään pelkkien numeroiden taakse.

Analyysin tekeminen ja vaiheet

ABC-analyysin voidaan yksinkertaisimmillaan toteuttaa siten, että toiminnanohjaus-/varastonhallintajärjestelmästä ajetaan raportti, jossa tutkitaan ottokertojen perusteella missä nimikkeet sijaitsevat ja optimoidaan ottojen mukaan varasto uudelleen. Yksi esimerkki analyysin toteutuksesta ja vaiheista:

  1. Valitaan ryhmittelyn peruste
  2. Järjestetään nimikkeet järjestelmästä saatavan tiedon perusteella suurimmasta volyymista pienimpään
  3. Lasketaan kokonaissumma ja paljonko 50 % on kokonaissummasta
  4. Luokka A: Valitaan ensimmäisestä tuotteesta lukien A-luokkaan niin monta tuotetta, että niiden valitun kriteerin summa on mahdollisimman lähellä 50 %:a kokonaismäärästä
  5. Luokka B: Lasketaan 30 % jäljellä olevasta kokonaismäärästä
  6. Luokka C: Jäljelle jääneet 20 % ovat luokkaa C, joiden vaikutus prosessien tehokkuudessa ei ole kovin merkittävä kokonaisuuden kannalta.
  7. Varastoidaan nimikkeet analyysin mukaan – suuren volyymin tuotteet parhaille paikoille (A-luokka) ja niin edelleen
  8. Toistetaan laskenta ja analyysi tietyin aikavälein (kerran kvartaalissa, tuotannon muuttuessa)

ABC-analyysistä tehot irti?

Olemme Ziirrolla jatkuvasti tekemisessä eri kokoisten varastojen kanssa. Kun tarkastellaan tehokkaita ja tehottomia varastoja, yksi yhdistävä tekijä on logistiikan työkalujen hyödyntäminen. Tehokkaissa varastoissa yhdistyy jatkuva kehitystyö ja sopivasti logistiikan työkalujen hyödyntäminen. Monet ovat arvostaneet objektiivista otettamme tarkastella asioita. Softakin on vain yksi työkalu kokonaisuudessa. Kun pohdit seuraavaa kehityskohdetta, ota yhteyttä ja katsotaan paljonko saisimme tehostettua teidän logistiikkaa. Me autamme.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Toni Salminen

Kehitysinsinööri,
partner

+358 45 6764900
Toni Salminen